Kokemusta tukkiskannerin molemmin puolin

Sovellusasiantuntija Henna Janatuinen on työskennellyt vuodesta 2019 Finnoksella Lappeenrannassa. Ennen nykyistä työtä Janatuiselle kertyi kokemusta tukkilajittelusta UPM Kymmenen Kaukaan sahalla.

Ensimmäinen käyttöönottokokemus tukkiröntgeneistä tuli sahan puolelta, kun Finnoksen skanneri asennettiin Janatuisen silloiselle työpaikalle. Hän toimi laadunohjaajana ja oli mukana asiakkaan puolella asennusprojektin etukäteisvalmisteluissa eli lajittelu- ja vastaanottosääntöjen parissa.

Sahatausta on auttanut Janatuista ymmärtämään asiakkaan näkökulmaa. Hän tietää miten operaattorit toimivat ja miten asiakasta kannattaa kouluttaa tukkiskannereiden parhaaseen mahdolliseen hyödyntämiseen.

Tukin matka skannerin läpi

Tukki on tehnyt pitkän matkan kuorma-auton tai junan kyydissä ennen saapumistaan sahalle. Matkan päätteeksi tukit puretaan suoraan tukkipöydälle ja siitä ne kulkevat ensimmäiseksi röntgenskannerin läpi.

Skanneri tunnistaa sahan lajittelusääntöjen mukaisesti jokaiselle tukille oman laadun. Skannaustuloksen perusteella tukit kulkevat kuljettimelta sääntöjen mukaisiin lokeroihin. Operaattori näkee lajittelusääntöjen puitteissa kokonaistilanteen ja, kun lokero on täynnä, pyöräkuormaaja kuljettaa tukit saman laadun pinoihin.

Yleisin lajitteluperuste on tukin kuoreton halkaisija, Janatuinen kertoo. Koska tavoitteena on saada mahdollisimman paljon sahatavaraa, jo tämä skannaustulos tuo merkittäviä taloudellisia etuja sahalle. Liian pieni tukki tuottaa vajaasärmää tai liian isosta tulisi liikaa haketta. Erilaisia sisälaatusääntöjä voidaan tietysti määritellä lisää.

Tukkiskanneri käsittelee tukkeja yhtä nopeasti kuin sahan kuljetinnopeus mahdollistaa. Vielä ei ole tullut rajaa, että käsittelyä pitäisi hidastaa skannauksen vuoksi.

Sovellusasiantuntija astuu kuvaan mekaanisen käyttöönoton jälkeen

Henna Janatuinen työskentelee softan parissa käyttöönoton puolella. Kun tiedossa on seuraava asennus, Janatuinen ottaa yhteyden asiakkaaseen. Aloituspalaverin myötä syntyy ymmärrys, miten määritellä vastaanotto- ja lajittelusäännöt, mitä raportteja on tarve saada, millaista sanomaliikennettä tarvitaan sekä mitä ulkoisia järjestelmiä sahalta löytyy.

Nykytilan ymmärtäminen on siinä mielessä tärkeää, että aloitusvaiheen säännöt saadaan kohdalleen. Näin ennen käyttöönottoa kaikki on valmiina.

Suomessa monella sahalla vastaanotto on samankaltainen, joten etätapaamiset riittävät alkuvaiheessa. Itse softan osalta etukäteen ei tarvitse käydä sahalla, vaan kaikki on tehtävissä etänä.

Skannerin mekaaninen asennus tehdään ensin. Eri sahoilla puitteet vaihtelevat ja tarpeen mukaan muutoksia pitää tehdä kuljetinrakenteisiin. Joskus jopa kattokin avataan, jotta skanneri saadaan paikoilleen.

Kun mekaaninen asennus on valmis, skanneri paikallaan ja tukki saadaan jo läpi, sen jälkeen Janatuinen saapuu paikan päälle suorittamaan käyttöönoton ja loppuvaiheen testit.

Testaaminen tehdään testitukeilla ja on samalla luonteva osa käyttökoulutusta. Operaattorit pyörittävät linjaa sen mukaan miten tukkeja halutaan testata. Varsinainen käyttökoulutus tehdään tietysti erikseen ja samalla asiakas saa myös säteilyturvakoulutuksen. Kun testit ovat hyväksytysti läpi, alkaa varsinainen tuotanto ja tukkien oikea vastaanottaminen.

Kun tuotanto pyörii, Janatuinen on mukana seuraamassa ja antaa samalla käyttökoulutusta.

Asiakkaille on tärkeää saada heti vastaukset mahdollisiin ongelmiin ja kysymyksiin.

Suurin osa koulutuksesta tapahtuu käyttöönoton yhteydessä, mutta tarpeen mukaan Janatuinen järjestää lisäkoulutusta asiakkaille. Finnos tarjoaa tukea ja neuvontaa käyttöönoton jälkeen, koska tavoitteena on, että asiakas pystyy skannereiden käytön myötä kehittämään toimintaansa.

Ulkomaan asennuksissa kiinnostavia haasteita

Janatuisella on kokemusta erilaisista kohteista Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä. Maakohtaisia eroja löytyy. Vastaanotto eroaa eri maissa. Esimerkiksi Suomessa vastaanottotilavuus mitataan kuoren päältä ja muualla usein taas kuoren alta. Myös viranomaistarkastukset vaihtelevat.

Kaikkein haastavinta on uuden maan ensimmäinen projekti. Lainsäädäntö vaihtelee, joskus pitää taklata kielimuuria. Ruotsissa tilanne on helpompi, koska asennuksia on tehty jo useita.

Projektien kesto vaihtelee. Suomessa asennusprojekti voidaan tehdä nopeasti, pika-asennuksenakin. Mahdolliset erikoistilanteet vaativat lisätyötä ja ne pyritään kartoittamaan mahdollisimman hyvin projektin alussa. Lopulta on aina yhtä hienoa nähdä, kun tuotanto lähtee pyörimään.

Entä mikä on parasta omassa työssä? Janatuisen ei tarvitse pitkään pohtia vastausta. On palkitsevaa nähdä, että valmistelutyö on onnistunut ja tuotanto lähtee hienosti käyntiin. Sahoilla asiakkaat ovat asiantuntevia ja yhteistyö on mielekästä. Ulkomailla on kiinnostavaa oppia paikan päällä käytännössä miten vastaanotto menee siellä. Hyvää palautetta tulee röntgenlaatujen käytöstä ja asiakkaan onnistumisen kokemuksesta.